Vartiot päättivät kisan kiritaipaleeseen, jossa oli tarkoituksena edetä maaliin mahdollisimman nopeasti. Kun vartiot ylittivät yksi kerrallaan maalilinjan, alkoi lopullisten tulosten odottelu. Kilpailukeskuksessa oli vielä aikaa kysyä vartioilta kisan tunnelmista.

Solerot Maarian Kämmeköistä oli tyytyväinen kilpailun monipuolisuuteen. ”Tehtävissä oli hyviä ideoita ja tekemistä. Reitti oli tosi kiva.” Kaikkeen eivät järjestäjätkään voi vaikuttaa. Ilmat suosivat todella hienosti koko viikonlopun ajan ja oman vuoron odottelu rasteilla kävi auringon paistaessa lepotauosta.

MassaHysteria Nuotiotytöistä oli tyytyväinen omaan suoritukseensa. ”Meni ihan kivasti”, vartio kertoi. ”Osa tehtävistä oli hyvin yllättäviä, kuten rekalla ajaminen.”

Toivottavasti Alkulähde tarjosi elämyksiä sekä kokeneemmille että vähemmän kisanneille kilpailijoille. Alkulähde kiittää kaikkia osallistujia hyvästä kilpailusta ja rehdistä kisahengestä!

Partiotaitokilpailuja ei voi järjestää ilman rastimiehiä. He mahdollistavat kilpailijoille tehtävien suorituspisteet, antavat ohjeet, jakavat materiaalit ja selvittävät ongelmatilanteet – vieläpä hymyn kera tai ainakaan suurempia kettuilematta.

Rastit puolestaan saavat tarvittavat materiaalit ainoastaan huollon ansiosta. Näissä kisoissa se on toiminut erinomaisesti.

Rastihenkilö on töissä mihin vuorokauden aikaan hyvänsä: aamulla, päivällä tai yöllä.

Mitä rastimieheltä vaaditaan?

”Rastipäällikkö koordinoi koko rastia, että kaikki skulaa. Rastihenkilön tehtävä on hoitaa hommansa kunnolla, ja jopa joustaa mahdollisuuksien mukaan, kuten tänään on joustettu.” – Otto, yörastin päällikkö

”Rastimies katsoo, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Rastimies ei tee virheitä, mutta jos tekee, hän tekee saman virheen kaikkien kohdalla.” – Ville

”Jotta kilpailu toimii sujuvasti, tarvitaan rastimiehiä – opastamaan, koordinoimaan ja luomaan hyvää kilpailufiilistä.” – Hanna

”Pitää tuntea oma rasti. On oltava tilanteen tasalla, kun rastia suoritetaan, ja ystävällinen ja iloinen vaikka olisi kuinka myöhä ja on odotettu pitkään.” – Pekka

Vartiot alkoivat lähteä yörastilta aamulla seitsemän jälkeen. Jokaiselle vartiolle oli annettu etukäteen lähtöaika.

Ruskea ja harmaa sarja saivat tehdä tehtäviä läpi yön aamuun asti. Nuorempien sinisen, punaisen ja lilan sarjan aika tehtävien palauttamiseen päättyi jo yöllä.

Punaisen sarjan Ankka-Vartio Kairankiertäjistä käytti yön tehokkaasti. ”Tehtävät olivat sopivan haastavia ja valmista tuli 20 minuuttia ennen aikarajaa. Kaksi ja puoli tuntia nukuttiin, mitä ehti.” Sunnuntaina tavoitteena on jatkaa hyvin mennyttä kisaa. ”Mahdollisimman hyvät rastisuoritukset ja nopeasti maaliin”, Ankka-Vartio kertoi.

Jo aiemmasta yörastilta kertoneesta jutusta tuttu vartio Pisarat Raision KilliNalleista lähti hyvin sujuneen yön jälkeen sunnuntain rasteille kisan voitto silmissään.  ”Täysillä loppuun asti, aina koitetaan voittaa ja säilyttää mestaruus”, Pisarat kertoo. Unta kertyi yön aikana vaihtelevasti, mutta tehtävät olivat suuri piirtein onnistuneet. ”Juustokakku oli täydellinen, mutta kynttilään ilmestyi reikä.”

Tottumattomalle lukijalle lienee syytä kertoa, ettei kynttilän valaminen muotinteosta lähtien tai limettipiiraan valmistaminen ole kenttäolosuhteissa aivan helppoa. Epäilijöiden on syytä liittyä kiireen vilkkaa partioon ja ilmoittautua seuraaviin kisoihin.

Tehtävät herättivät myös kritiikkiä. Vanhemmissa sarjoissa useita kilpailuja kiertäneet kokeneet kisaajat eivät olleet tyytyväisiä kynttilätehtävään. ”Kauniisti sanottuna nysvääminen ei ole hyvä yörastitehtävä”, näpäytti Ritari Kaarinan Ristiritareista. Lauantain mieluisammat rastit sujuivat harmaan sarjan vartiolta hyvin ja myös sunnuntaina on tarkoitus menestyä. ”Eilinen oli hyvä päivä. Tavoitteena on jatkaa samaan malliin.” Nukuttua tuli yön aikana kokonaiset kaksi tuntia. ”Joku on, joku ei”, vartion jäsen päättää.

LOL-vartion tunteet vaihtelivat laidasta laitaan. Littoisten Pirtapiikoja edustavat vääräleuat veistelivät hyvällä mielellä muista osallistujista. ”Kurja sää karsisi turhia tuurivartioita, me pärjäisimme huonommassakin säässä.” Aina ei toki onnistu kokeneilta veteraaneiltakaan, jos ei pääse käyttämään vahvuuksiaan. Kysyin, onko kynttilätehtävästä rakentavaa palautetta? ”Ei”, kuului hyväntuulinen vastaus.

Vartiot saapuivat yörastille päivän kääntyessä illaksi ja yöksi. Lähimaaston metsä täyttyi vähitellen otsalamppujen valoista, hiljaisesta puheensorinasta ja vartioiden leiripaikoilleen pystyttämistä laavuista ja teltoista.

Yörastilla suoritetaan tehtäviä ja levätään. Osa vartioista tulee yörastille voitto mielessä pyrkiessään ratkaisemaan kisan yötehtävillä ennen sunnuntain viimeisiä rasteja. Toisille merkitsee enemmän mahdollinen lepoaika. Nuoremmilla sarjoilla on pakollista lepoa kolme tuntia.

Jututimme vartioita heidän tunnelmistaan lauantaipäivän jälkeen.

Pisarat-vartio teki tehtäviä iloisena päivän sujumisesta. ”Yllättävän hyvällä mielellä, ei yhtään kärsimystä. Tehdään tehtävät valmiiksi ja kolmen jälkeen nukutaan. Siihen asti täyttä työtä”, kertoi sinisessä sarjassa kilpaileva tyttöporukka Raision KilliNalleista.

Yörastilla on useni paljon tekemistä ja vartiot jakavat tehtäviä keskenään. Noormarkun Pääskyparvesta punaiseen sarjaan kisaamaan tulleessa EmmääTiiä-vartiossa osa teki kynttilämuottia ja muut mustikka-juustokakkua vaniljakastikkeella ja koiran vetolelua. ”Lähdettiin kisaan sillä asenteella, että miten tämä päättyy. Pääasia, että on hauskaa!”

Osa vartiosta keskittyi tiukasti tehtäviin. Niukkasanainen Tuomiokirkkopuiston pojat harmaasta sarjasta pahoitteli, ettei vartio ole juttutuulella. ”Päivällä on mennyt ihan ok, ei huippujuttu, ei isoja mokia. Yörastilla on hirveä kiire, yritetään ottaa rauhassa.”

Tehtävien lomassa on tärkeää tankata energiaa ja pitää henkeä yllä. ”Heti kun saadaan ruokaa, on parempi”, huikkaa Viittasankarit Raision KilliNalleista. Päivä meni ruskean sarjan vartiolta mukavasti. ”Tänään on onnistunut, ilon kautta. Meillä on tarpeeksi erilainen porukka ja eri vahvuudet. Yörastin tehtävät yllättivät positiivisesti.”

Yörastilla Turun Metsänkävijäin soittokunta järjesti lippukunnan 90-vuotisjuhlien kunniaksi jokaiselle osallistujalle kahvikonsertin kakkukahveineen. Soittokuntaa edusti yli 20 hengen kokoonpano. Kilpailijoiden oli konsertin lomassa tunnistettava kappaleita ja vastattava kysymyksiin. Soittokunnan ohjelmistossa oli ikivihreitä laidasta laitaan, kuten Usko Kempin Metsänkävijäin marssi ja Robinin Frontside Ollie.

Vartiot lähtevät aikaisin sunnuntaiaamuna takaisin kilpailureitille suorittamaan lisää tehtäviä.

Kilpailijoille oli tarjolla yllättäviä tehtäviä. Rasteilla piti peruuttaa rekka määrättyyn paikkaan, ja rakentaa vaaka ja kalibroida se itse valetun alumiinipunnuksen avulla.

Rekkatehtävä yllätti Sonicin, jonka jäseniltä Kaarinan Sädetytöistä ja Koroisten Ritareista ei löytynyt aiempaa ajokokemusta. ”Meillä ei ole kenelläkään ajokorttia. Kuskimme ei ole koskaan ajanut autoa”, vartio tunnusti. He sopivat etukäteen käsimerkeistä, joilla vartion muut jäsenet ohjaavat suoritusta.

Seuraavalla rastilla jututimme Lilla Rosaa Uudeltamaalta Kirkkonummen Metsänkävijöistä. ”Vartiossa on rekkamiehen tytär, joten uskoimme, että tehtävä sujuu.” Lopputuloksesta edellisellä rastilla he eivät olleet aivan varmoja, mutta idea oli kuitenkin hyvä.

Myös työn alla ollutta vaakaa ja punnusta Lilla Rosa piti taitoja koettelevina. Tehtävä alkoi sujua älynväläyksen jälkeen. ”Vieteriä emme vielä tajua. Monta haastavaa asiaa, mutta se on hyvä.”

Vartiot pitävät siitä, että jäsenten ei tarvitse odotella vuoroaan. ”Tässä jokaiselle on jotakin, kaikki pääsevät tekemään”, kertoo Pojat Piikkiön Tammipartiosta. Tehtävä tuntuu mielekkäältä. ”Tämä pitää miettiä. Katsotaan miten käy, kun pääsee valamaan.”

Lämmin auringonpaiste ja Aurajoen upeat maisemat saattelivat vartioita kilpailureitillä. Ohjelmassa olivat rastit vesilaitosmuseossa, ylioppilaskylässä ja joen vastarannalla.

Juttelimme vartion kanssa, joka oli juuri suorittanut kaupunkisuunnistuksen ylioppilaskylässä. Espoosta asti saapunut vartio Algerian jalkapallomaajoukkue Kivenlahden Piilevistä kehui älyä vaatinutta reittiä. ”Törkeen kivaa, ei mennyt juoksukisaksi kuten tällaiset suunnistukset yleensä. Myös vedenpuhdistustehtävä meni ihan hyvin, odotukset ovat korkealla.”

Suunnistustehtävä keräsi kehuja muiltakin kisavartioilta. Ylioppilaskylän sokkeloissa on alueen tuntevienkin toisinaan vaikea löytää oikeaan paikkaan.

Suunnistuksen jälkeen vartiot jatkoivat Aurajoen rannalle kätevyystehtävään, jossa testattiin kilpailijoiden kirvesmiestaitoja liitosten tekemisessä ja hirsitöissä.

Toisille tehtävä oli haastava, mutta mieluinen. Ruskeassa sarjassa kilpaileva Megahai Raision KilliNalleista kiitteli koko rakentelun työllistävyyttä. ”Mahtava tehtävä. Kiva, että on kaikille tekemistä, etteivät muut vain katso kun yksi virkkaa.”

Piikkiön Tammipartiosta, Liedon Eränkävijöistä ja Jokikylän Pojista koottu sekavartio Eemelin Enkelit puuhasi innokkaasti, mutta tehtävä ei tuntunut omalta. ”Aika vaikea, liian vähän aikaa. Toinen liitos ainakin onnistuu. Ehkä pisteitä ei tule kauheasti.” Vartio löysi nopeasti kisasta positiivistakin. ”Suunnistus meni hyvin, sillä vartiossamme on kaksi suunnistajaa. Älyä vaativat tehtävät ovat vahvuutemme.”